Kymenlaaksossa ratkaistaan paikallisia, mutta myös globaaleja ongelmia
Kymenlaakson korkeakouluyhdistys järjesti 19.10.2023 Kouvolan kaupungintalolla Syysfoorumin, jonka teemana oli työelämä ja tutkimus Kaakossa. Aihetta alustamaan oli kutsuttu joukko oman alansa asiantuntijoita edustaen elinkeinoelämää ja akateemista tutkimusta. Yhdessä keskusteltiin isoista asioista: rakennemuutoksesta yhteiskuntarauhaan asti.
Alkusanoissa Kouvola Innovationin toimitusjohtaja Kimmo Niemi toivoi, ettei leikkaushuumassa lisättäisi kriisiä, vaan sopeutettaisiin kestävästi. Niemi muistutti, että vaatii taitoa vähentää olemassa olevia panostuksia hallitusti. Vaatii erityistä taitoa ja rohkeutta tunnistaa tuottavimmat investoinnit ja panostaa niihin huonoinakin aikoina. Hän pohti myös muutoksen reseptejä: ”Viritetään katse riittävän kauas ja otetaan kaikki mukaan.”
Aamupäivän tutkimusosiossa puhuivat mm. nimikkoprofessorimme Mikko Kiviharju ja Pertti Kauranen, joille Kymenlaakson korkeakouluyhdistys kerää ja hallinnoi lahjoitusprofessuurivaroja. Tutkijataustainen Kymenlaakson Jätteen toimitusjohtaja Kati Manskinen puhui kiertotaloudesta ja sanoi alan tarvitsevan professuuria Suomeen ja Kymenlaaksoon.
Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Mikko Kiviharju käsitteli laajasti kyberturvallisuutta ja saimme kuulla, mikä on kriittistä infrastruktuuria ja millä tavalla sitä pitäisi suojella kyberriskeiltä. Hän esitteli meille myös EU:n uuden NIS2-direktiivin, joka velvoittaa jatkossa julkisia organisaatioita ilmoittamaan mm. hakkeroinnista ja huolehtimaan toimintansa kyberturvallisuudesta. NIS2-direktiivi kattaa myös uusia aloja: se huomioi esimerkiksi ruokahuollon, avaruuden, hallinnon, jätehuollon, postin ja sosiaaliset järjestelmät.
Korkeakoulukeskus ja Naton osaamiskeskus Kymenlaaksoon
Koska maailma on menossa aina vain tietointensiivisempään suuntaan, toivoi työelämäprofessori Mikko Kiviharju Kymenlaaksoon korkeakoulukeskusta, jotta voitaisiin varmistaa maakunnan tulevia koulutustarpeita paremmin.
Kiviharju puhui myös Naton osaamiskeskuksesta, joka hänen mielestään voitaisiin kernaasti sijoittaa Kymenlaaksoon.
Ehdotus sai kannatusta myös iltapäivän puhujilta. Kauppakamarin toimitusjohtaja Marika Kirjavainen ehdotti, että Kymenlaaksossa tehtäisiin ihan maakuntatasolla iso päätös, että tänne lähdettäisiin laajalla yhteistyöryhmällä ajamaan Naton osaamiskeskusta, koska Kymenlaaksossa sille olisi hyvät edellytykset.
Myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun rehtori Heikki Saastamoinen omassa koko päivän koontipuheenvuorossaan toivoi, että Nato-mahdollisuudet käydään huolellisesti lävitse.
Voivatko tutkimus ja koulutus edistää teollisia investointeja?
Vetytutkimuksesta, akkualan TKI-klusterista sekä Power-to-X-tutkimuksesta puhui LUT-yliopiston energiavarastoinnin professori Pertti Kauranen. Hän avasi kuulijoille Itä-Kaakon Vetylaakson mahdollisuuksia.
Kauranen pohti, miten tutkimus ja koulutus voivat edistää teollisia investointeja. Suomalaiset kävivät Ruotsin Skellefteån Northvoltin ”gigatehtaalla” tutustumiskäynnillä ja saivat sieltä kaksi merkittävää neuvoa: ”koulutus ensin ja ympäristöluvat”.
Teolliset investoinnit merkitsevät myös uusia koulutustarpeita. Esimerkiksi Kotkaan tuleva akkumateriaalitehdas tarvitsee osaajia. Kouluttajat, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK ja Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekami, ovat jo tarttuneet haasteeseen.
Ekami on panostamassa prosessiteollisuuden ammattitutkintoon, johon räätälöidään erityisesti akkumateriaaliosaaminen mukaan. Se haluaisi kouluttaa tulevaisuudessa osaajia myös englanniksi.
Kotkaan tarvitaan lisää energiatekniikan koulutusta ja siinä on XAMK:lle työsarkaa. Tietenkin pitää kouluttaa myös lisää tutkijoita ja opettajia ja se on LUT-yliopiston rooteliin kuuluva tehtävä.
Jätteistä kansainvälistä bisnestä?
Kiertotalouden liiketoiminnasta, visioista ja kiertotalouden tutkimustarpeesta puhui Kymenlaakson Jätteen toimitusjohtaja Kati Manskinen. Hän aloitti esityksensä näyttämällä Keltakankaan jätekeskuksen valtavan alueen ja esitteli sen jälkeen mielenkiintoisia skenaarioita siitä, miten kiertotalouden alueellisella ekosysteemillä voidaan saada vauhtia liiketoimintaan.
Kukapa olisi aiemmin uskonut, että tavallisella sekajätteellä tai rakennuspurkujätteellä voi joku tehdä bisnestä? Sekajätteen poltolla tuotetaan energiaa. Poltetusta sekajätteestä erotellaan metallit, ja loppuaines, palamaton kuona, käytetään rakentamisessa. Rakennuspurkujätteestä erotellaan kivimateriaali, puu ja muovit. Tällä hetkellä tutkitaan, soveltuisiko loppuaines esimerkiksi betoniteollisuuden raaja-aineeksi.
Suomeen tuodaan rakennus- ja purkujätettä Italiasta.
Pelkän kierrätyspuun ekosysteemin arvo on puolitoista miljoonaa. Puutarhajätteestäkin on tehty liiketoimintaa ja se päätyy multana uudelleen kasvatukseen.
Kati Manskinen painotti, että kiertotalous tarvitsee lisää tutkimuspanostuksia, jos ala haluaa olla edelläkävijä Kymenlaaksossa. Hän arveli myös, että jossain vaiheessa tulee maahamme jätteen polttovero. Se pakottaa toimijat tarkempaan erotteluun ja kierrättämiseen. Manskisella oli myös visio, missä he haluavat olla myöhemmin: ”Haluamme olla akkuteollisuuden kierrättäjäpartneri.”
Iltapäivän työelämäosiossa puhuttiin paljon osaajapulasta ja siitä, mitä Kymenlaaksossa pitäisi tehdä, että koulutus, työpaikat, osaaminen ja ihmiset kohtaisivat toisensa.
Kotimainen työntekijätarjonta ei riitä kattamaan kysyntää teknologiateollisuudessa
Teknologiateollisuuden aluepäällikkö Juha-Pekka Kärkkäinen löi pöytään alansa teesejä. Hän puhui teollisuudenalasta, jonka työllisyysvaikutus maassamme on noin 340 000 ihmistä, mutta joka tarvitsee seuraavan kymmenen vuoden aikana lisää 130 000 henkilöä uusia osaajia. Vuosittainen työntekijätarve on 13 500 henkilöä, joista ammattiosaajia 40 % ja korkeakoulutettuja 60 %.
Ammattikorkeakoulutuksessa on teknologia-alalla iso haaste, sillä koulutettujen määrä ei kohtaa työelämän tarpeita. Myös tohtoreita ja tutkijoita tarvitaan lisää esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen.
Kärkkäinen puhui myös siitä, että Teknologiateollisuuden Osaamispulssikyselyssä tuli selväksi, että ala tarvitsee koulutettua työvoimaa myös ulkomailta, koska kotimainen tarjonta ei riitä kattamaan alan kysyntää. Liki 90 % yrityksistä on kyselyn mukaan valmis ottamaan ammattilaisia ulkomailta.
”Kun työikäisten lukumäärää kasvatetaan maahanmuuttajilla, saadaan TKI-toiminta ja investoinnit kasvuun.”
Kärkkäinen toivoi myös hallitukselta vastaantuloa ja rekrytointiongelmien ratkaisemista tarvittavilla lainsäädäntömuutoksilla ja käytäntöjen sujuvoittamisella, ettei teknologia-ala kutistu nykyisestä.
”Satama kertoo ennen sanomalehtiä, mitä taloudessa tapahtuu”
Steveco-konsernin toimitusjohtaja Ari-Pekka Saari puhui logistiikasta talouden kuumemittarina. Suomen johtava satamaoperaattori ja markkinajohtaja Suomen metsäteollisuustuotteiden kuljetuksissa ja kauttakulkuliikenteessä näkee arkisessa aherruksessaan, miten Suomella menee. Saari pystyi antamaan jopa päivämäärän, jolloin taantuma alkoi:
”20.5.2023 satama hiljentyi ja hidastui. Samaan aikaan ekonomistit puhuivat mediassa talouden noususta, mutta he puhuivatkin viime vuoden luvuilla. Me näimme hiljentymisen reaaliajassa, siinä ihan omin silmin.”
Korona, Venäjän hyökkäyssota, inflaatio ja Euroopan Keskuspankin korkopolitiikka sumensivat äkkiä satamanäkymät.
Maamme ulkomaankaupasta 90 % hoidetaan merikuljetuksina. EU-tasolla meriliikenne on kasvava ala: sen työllisyysvaikutus on noin 700 000 henkilöä ja BKT-arvo huomattava. Normaalivuosiin on vielä matkaa, mutta satamaoperaattori uskoo, että jossain vaiheessa päästään taas nousuun. Sillä välin Steveco on kouluttanut henkilökuntaansa ja pyrkii edelläkävijäksi satamien digitaalisissa palveluissa.
Osaajapula on vakava kasvun este
Iltapäivän kommenttipuheenvuorossaan Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Marika Kirjavainen vetosi ammatillisten osaajien koulutuksen puolesta, sillä tuoreen Kauppakamarikyselyn mukaan liki 40 % yrityksistä oli tyytymättömiä ammattiin valmistuneiden osaamisesta.
Kymenlaaksossa väestö ikääntyy kovaa tahtia. Kauppakamarikyselyn perusteella noin 60 % vastanneista yrityksistä katsoo, että osaajapula on kasvun esteenä tulevaisuudessa. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan paikkaamaan henkilöstövajetta yrityksissä.
Yrityksissä tarvitaan perehdytystä vierailla kielillä ja yhteisöjen apua tulijoiden sopeutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan.
Miksei Kouvolassa voisi siivota vieraalla kielellä?
Jokainen päivän puhujista mainitsi jossakin yhteydessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMKin. XAMK onkin voimakas toimija maakunnassa, joten oli paikallaan antaa sen rehtorin Heikki Saastamoisen koota päivän antia yhteen ja lausua Syysfoorumin loppusanat.
Saastamoinen huomautti, että ”melkein haavekuvasta” päädyimme isojen muutosten, pandemian ja sodan, kautta tähän hetkeen, joka näyttäytyy mahdollisuuksien ja uhkien sekoitukselta.
”Meidän kannattaa huomata mahdollisuudet ja keskittyä erityisesti niihin. Nyt on mentävä eteenpäin ja uskottava tulevaisuuteen. Sähköinfrastruktuurista huolehtimiseen ja vetytalouteen panostamiseen kannattaa sijoittaa. Hajautettu tuotanto ja varastointi ovat myös osa kokonaisturvallisuutta.”
Saastamoinen oli myös hyvin huolissaan poismuutosta. Kun liki 2 000 työikäistä jättää maakunnan vuosittain, on etsittävä ratkaisuja laveasti. On panostettava koulutukseen ja saatava opetusryhmät täyteen. Pitää miettiä uusia etätyön mahdollisuuksia ja panostaa englanninkieliseen opetukseen, jotta ulkomailta tänne tuleva työvoima saa osaamiseensa parhaat eväät.
”Tämä on kansallinen kysymys: Kuka maksaa eläkkeemme, jos nuoret lähtevät? Miksei Kouvolassa voisi siivota vieraalla kielellä, jos tekijöitä ei löydy omasta takaa?”
”Sekään ei toisaalta ole hyvä, että koulutamme tekijät, ja sitten he jättävät maakunnan.”
”Kaikki eivät voi olla korkeakoulutettuja. Kaikenlaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessakin.”
”Tutkimustyö pohjustaa tulevaisuutta pitkällä aikajänteellä ja luo uusia työpaikkoja.”
Saastamoinen summasi päivän keskustelut yhteen siten, että yhteiskuntarauha syntyy työn kautta. Jos erityisesti nuoret tuntevat kuuluvuutta ja kokevat olevansa tärkeä osa yhteiskuntaa, on se oloja vakauttavaa.
Teksti: Minna Malja, toiminnanjohtaja, Kymenlaakson korkeakouluyhdistys ry