Kymenlaakson alueella tehtävä tutkimus on erittäin monipuolista, profiloitunutta ja soveltavaa
Tutkija Jarkko Tirronen teki Kymenlaakson korkeakouluyhdistyksen tilauksesta selvityksen Kymenlaaksossa tehtävästä tutkimuksesta. Selvityksestä tehtiin julkaisu.
Tirronen, Jarkko (2023) TULEVAISUUTEEN KATSOVA. Kymenlaakson alueen strategiset voimavarat uuteen nousuun — alueella tehtävän tutkimuksen yleiskuva. Selvitys. Kymenlaakson korkeakouluyhdistys ry.
Selvityksen mukaan Kymenlaakson alueella tehtävä tutkimus on erittäin monipuolista, profiloitunutta ja soveltavaa.
Tutkimus liittyy alueen vahvuustekijöihin, erityisesti luontoon, muokattuun ympäristöön, kestävään kehitykseen, vetyteknologiaan, elintarviketeknologiaan, vihreään siirtymään, energiaan (akkuteknologia, sähköistymiseen, energiavarastointiin), kyberturvallisuuteen, logistiikkaan tai merenkulkuun liittyviin teemoihin.
Nämä ovat tulevaisuuteen suuntaavia soveltavia aloja ja siten niihin sisältyy myös merkittäviä mahdollisuuksia.
Suositus
Keskeistä olisi, että onnistuttaisiin luomaan alueellinen ”verkosto” tai ”alusta”, joka tukisi ihmisten, eri alojen ja organisaatioiden välistä vuorovaikutusta sekä strategisten kumppanuuksien vahvistamista, esimerkiksi LUT-yliopiston, Helsingin yliopiston, elinkeinoelämän ja sidosryhmien, tutkimuslaitosten tai Aalto-yliopiston kanssa.
Yhteistyö – uusiutuva, uudesti teollistuva ja kasvava Kymenlaakso
Paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen ja yhteistyömallien kehittäminen tuottaa lisäarvoa koko alueelle. Yritysten, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden välisen klusterimallisen yhteistyön vahvistaminen, erottautumistekijöiden esiin tuominen ja tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen ovat keskeisiä tutkimustoiminnan kehittämisen osa-alueita.
Yhteistyöryhmä – Kymenlaaksoon tutkijaverkosto?
Alueellisen toimintaverkoston strategiseen vahvistamiseen sisältyy monialaisuuden ja systeemisyyden lisäämisen ohella alakohtainen yhteistyö. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi alueella toimivien tutkijoiden välisen vuorovaikutuksen vahvistamista erilaisten alustojen, verkostojen, yhteishankkeiden ja tapahtumien keinoin.
Olennaista on systeeminen, uusia verkostoja luova yhteistyö ja avoin vuorovaikutus eri toimijoiden välillä. Tässä esimerkiksi Kymenlaakson korkeakouluyhdistyksellä voisi olla keskeinen rooli. Jos uudenlaista yhteistyötä lähtee kehittämään, se ehkä edellyttää ”rihmastomaista” rakennetta, vastuiden selkeää sopimista ja alustamaista yhteistyömallia. Eli siinä yhdistyisivät ”perinteiset” sopimusrakenteet, mutta uudenlainen joustava tapa toimia.
Miten kerätä jatkossa tietoja alueella tehtävästä tutkimuksesta osana TKI-toimintaa?
Alueellinen tiedonkeruu pitäisi systematisoida. Sen tulisi olla keskitettyä ja mahdollisimman joustavaa, saavutettavaa ja helppokäyttöistä. Samaan aikaan on arvioitava tiedonkeruun kustannuksia ja hyötyjä.
Alueellisen datapankin muodostaminen on yksi vaihtoehto, jonka varaan tiedonkeruun voi järjestää. Sen voi käytännössä toteuttaa esimerkiksi organisaatioille suunnatulla kevyellä internet-pohjaisella kyselyllä (esim. Webropol) tai muulla digitaalisella alustalla.
Selvitystyö liittyi kesäkuussa 2023 päättyneeseen KYKY – Kymenlaakson strateginen korkeakouluyhteistyö -hankkeeseen ja palvelee myös Kymenlaakson ennakointinyrkki -tiimin toimintaa.
Lisätietoja ja julkaisutilaukset: